Mitä lyhytterapia on ja kenelle se sopii?

Päivitetty: 7. marrask. 2020


Haluaisit keskustella jonkun kanssa, muttet tiedä mistä aloittaisit. Kynnys ottaa yhteyttä saattaa olla suuri. Lyhytterapia on hyvä vaihtoehto saada selkeytettyä ajatukset ilman lukuisia käyntejä erinäisillä asiantuntijoilla, puoltavien lausuntojen toivossa, omia ongelmiaan toistellen. Lyhytterapia voi parhaimmillaan helpottaa oloa jo ensimmäisen kerran jälkeen.


Multa kysyttiin vähän aikaa sitten mikä on ero lyhytterapian ja muiden terapioiden välillä. En oikeastaan pysty vertaamaan lyhytterapiaa muihin terapioihin ilman vastakkainasettelua, enkä sitä halua tehdä, sillä jokainen terapiasuuntaus on tärkeä. On myös mahdoton tietää mikä terapia toimii omassa tilanteessa ennen kuin on jotain terapiaa kokeillut. Lyhytterapia on kuitenkin kaikista terapiamuodoista helpoiten lähestyttävissä oleva ja sopii kaikille ja kaikkiin tilanteisiin, edellyttäen, että taustalla ei ole liian laajaa psykiatrista diagnostiikkaa ja/tai traumaa. Lyhytterapeutilla on lisäksi eettinen vastuu auttaa asiakastaan laajemman psykiatrisen hoidon piiriin, mikäli he yhdessä kokevat, että lyhytterapia ei ole asiakkaalle riittävä hoitomuoto.


Ratkaisukeskeinen lyhytterapia on maailmalla hyvin tunnustettu terapiamuoto, joka on nimensä mukaisesti nopeaa ja selkeärakenteista matalan kynnyksen terapiaa. Lyhytterapiassa työstetään jotain tiettyä ongelmaa, oiretta tai haastetta. Se on hyvä hoitomuoto tilanteessa, jossa elämä on saattanut syystä tai toisesta äkisti kriisiytyä. Lyhytterapiassa ei kaivella vanhoja asioita, eikä etsitä syitä tai syyllisiä, vaan keskitytään tulevaisuuteen ja olemassa olevien voimavarojen vahvistamiseen sekä tarkastellaan asioita uusista näkökulmista. Näistä syistä moni kokeekin ratkaisukeskeisen lyhytterapian helppona tapana käsitellä omia vaikeita tilanteitaan ja löytää niihin nopeasti konkreettisia ratkaisuja.


Ratkaisukeskeisessä työskentelyssä tavoitteen määrittely on tärkeä osa työskentelyn aloittamista. Tavoitteen tulisi olla yksityiskohtainen, kuten esim. jokin tietty ongelma parisuhteessa. Ongelman tulisi olla mitattavissa; onko tämä ongelma aina ollut läsnä? Vai onko se alkanut vasta nyt? Mitkä asiat siihen mahdollisesti vaikuttaa? Tavoitteen tulisi olla saavutettavissa oleva. Mikäli asiakas ei enää näe parisuhteen jatkumiselle mitään mahdollisuuksia, tavoite ”hyvä parisuhde” ei sovi tavoitteeksi. Tällöin voisi tavoitetta muokata ja asettaa tavoitteeksi ”mahdollisimman hyvä ero” tai ”uskallus erota”. Tavoitteen tulisi lisäksi olla oleellinen, eli asiakkaalle tärkeä. Tällöin terapeuttina voin varmistua siitä, että keskitymme oikeaan asiaan ja asiakas hyötyy terapiasta. Tavoite saattaa joskus muuttua matkan varrella ja se kertoo usein siitä, että asioissa on edetty. Lopuksi vielä tarkistetaan, että tavoite on sidottavissa aikaan; mitä asiakas voi tehdä jo seuraavan 24h:n aikana? Ja esim. mahdollisimman hyvän eron ollessa tavoitteena, olisi tärkeää, että eron tapahtumiseen olisi asetettu tarkka aikaraja.

Ei kannata ajatella, ettei itsestään tarvitsisi pitää huolta mikäli keho tai mieli ei oireile. Ihmisen psyykkinen ja fyysinen kunto ovat yhtä tärkeässä roolissa ja niiden huoltaminen tulisi olla jokapäiväistä. Hyvän fyysisen ja psyykkisen tasapainon ylläpitäminen toimii lisäksi loistavana ennaltaehkäisijänä esim. tapaturman tai kriisin yllättäessä.



Tervetuloa mielen kuntosalille jossa työskennellään ns. ”oman kehon painoilla”.

Ota yhteyttä!



132 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki